Korkeimman oikeuden helmikuinen päätös 2026:14 koskee veronkorotuslakia ja kaksoisrangaistavuutta. Tunnelmaan pääsemiseksi siteeraan em. lain hallituksen esitystä 191/2012: ”Erillisellä päätöksellä määrättävä veronkorotus olisi tehtävä säädetyssä ajassa, jotta vero- tai maksuvelvollinen saisi kohtuullisen ja ennakoitavan ajan kuluessa tiedon teon seuraamuksista.”
Korkein oikeus on jäsennellyt kolmessa veronkorotusta käsitelleessä ennakkopäätöksessään sitä, miten veronkorotusta koskeva verotuspäätös tulee muotoilla tai nyt vastoin veronkorotuslakia, jättää veronkorotusasia määräajassa päättämättä. Lopputuloksena Euroopan ihmisoikeussopimuksen kaksoisrangaistavuuden kiellon oikeusperiaate (ne bis in idem) toteutunee – ainakin muodollisesti.
KKO 2013:59: ”Jos verotusmenettelyssä veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa on käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä, syytettä samaan tekoon perustuvasta veropetosrikoksesta ei enää voida nostaa taikka sen käsittelyä jatkaa.”
KKO 2023:15: ”Tutkimatta jättäminen päättää asian käsittelyn, kun taas päätöksen tekemättä jättäminen veronkorotuslain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla jättää asian vireille ja tarkemmin tutkittavaksi. KKO katsoi, että vaikka verotuspäätöksissä oli lausuttu asian jääneen veronkorotuksen osalta tutkimatta, päätöksistä oli kuitenkin selvästi käynyt ilmi, että veronkorotusta koskevia ratkaisuja ei ollut vielä tehty vaan asia oli jäänyt tältä osin vielä vireille. Verotusmenettelyssä ei tällöin ollut käytetty veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa.
KKO 2026:14: ”KKO toteaa, että veronkorotusta koskevan päätösvallan käyttäminen edellyttää nimenomaisen päätöksen tekemistä ja ettei pidättäytymisessä veronkorotuspäätösten tekemisestä säännöksen mukaisessa määräajassa ole kysymys veronkorotuksen määräämisestä tai päätöksen tekemisestä siitä, ettei veronkorotukseen ole perusteita. Näin ollen Verohallinnon pidättäytymisessä tekemästä tässä asiassa veronkorotuspäätöksiä ei ole ollut kysymys veronkorotusta koskevan päätösvallan käyttämisestä syytteen tutkimisen estävällä tavalla.
Veronkorotuslain esitöissä todetut ”päätös on tehtävä säädetyssä ajassa” ja ”verovelvollisen oikeus saada tieto teon seuraamuksista kohtuullisessa ja ennakoitavassa ajassa” jää nyt toteutumatta. Veroverollinen toki saa tietää veronkorotusoikeuden vanhentumisen kautta sen, että hallintoprosessi päättyi, mutta ”teon seuraamukset”, joka käsite ulottuu myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, jää ennakoimattomasti avoimeksi, kun veroviranomainen ei tee rikosilmoitusta veronkorotuslain mukaisessa määräajassa.
Korkein oikeus toteaa, että rikosilmoituksen tekeminen ei ole veropetosta koskevan syytteen nostamisen ja tutkimisen edellytys, eikä rikosilmoituksen tekemiselle ole laissa säädetty määräaikaa.
Se mitä pidättäytyminen päätöksenteosta merkitsee verohallinnon oman toiminnan arvioinnin osalta, on erillinen pohdittava asiansa.
#nebisinidem #kaksoisrangastavuus #veronkorotus #veropetos #veroriita #verovalitus #korkeinoikeus #pidättäytyminen
Oikeudellisia harhapolkuja 