Perjantai ja 13. & Korkein hallinto-oikeus 2025:52:
Korkein hallinto-oikeus on juhlistanut epäonnen päivää vuosikirjaratkaisullaan KHO 2025:52.
Pääomasijoitustoiminnan, Venture Capital -toiminnan tai Family Office -toiminnan harjoittaminen ulkomaisin hallinto- ja omistusrakentein voi eri tavoin aiheuttaa verotuksellisen rekyylin Suomeen. Tällä kertaa työkalupakista poimiutui väliyhteisölainsäädännön soveltaminen, ei ”tosiasiallinen johtopaikka” tai epämuodikas ”sivuuttaminen”.
KHO 2025: 52: ”B Oy oli välillisesti oikeutettu vähintään 25 %:iin ruotsalaisen D AB:n pääomasta. D AB oli suljettu ulkoisesti hoidettu yhtiömuotoinen vaihtoehtorahasto. Rahastolla itsellään ei ollut toimilupaa, vaan sitä hallinnoi ja sen sijoituspäätöksistä vastasi rekisteröityneenä vaihtoehtorahaston hoitajana B Oy:n kokonaan omistama ruotsalainen C AB. Rahaston harjoittama varsinainen sijoitustoiminta vastasi pitkälti kotimaisen
erikoissijoitusrahaston toimintaa. Ruotsin vaihtoehtorahastoja koskeva laki ei edellyttänyt rahaston hallinnoinnin ulkoistamista erilliselle hallinnointiyhtiölle vaan ulkoistaminen oli seurausta valitusta toimintatavasta, jossa rahastolla itsellään ei ollut mainitussa laissa edellytettyä toimilupaa.
Kun otettiin huomioon, että rahasto oli ulkoistanut toimintansa kokonaisuudessaan C AB:lle ja että rahastolla itsellään oli vain toimintansa harjoittamiseksi tarpeelliset varat, rahaston ei ollut katsottava asettautuneen Ruotsiin väliyhteisölain 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Siten rahasto oli B Oy:n väliyhteisö.
Kun otettiin huomioon, että väliyhteisölain taloudellisen toiminnan poikkeusta koskevat säännökset perustuvat ATAD:iin, jossa asetetaan sisämarkkinoille vähimmäissuojataso, ja että mainittujen väliyhteisölain säännösten oli katsottava olevan ATAD:n asettaman vähimmäissuojatason mukaisia, rahaston asemaa B Oy:n väliyhteisönä ei ollut arvioitava toisin sijoittautumisvapauden perusteella.”
Väliyhteisö-status syntyi itse hallinnointirakenteen lisäksi, erityisesti Ruotsin laajan osakeluovutusten verovapaussäännösten perusteella, jotka aiheuttavat Ruotsissa harjoitettavalle sijoitustoiminnalle kilpailuetua Suomeen verrattuna. Suomessa ns. käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapauden soveltamisala on monin tavoin rajoitettua.
Nykyisellään ulkomaisten rahastojen hallinnointi- ja omistusrakenteiden suunnittelun merkitys onkin korostuneessa asemassa, kunnes Suomi toteuttaa puoliväliriihessä kuvatut sääntelymuutokset, jotka saattavat Suomessa harjoitettavan välillisen sijoitustoiminnan kilpailullisesti monien muiden EU-maiden kanssa neutraaliin asemaan.
#ATAD #AIFM #pääomasijoitustoiminta #familyoffice #venturecapital
