Pääpiirteittäiset faktat KKO 2026:15:
- A:lla ja B:lla oli avioehtosopimus;
- huoneisto-osakkeet oli ostettu 50/50 aviopuolisoiden A:n ja B:n omistukseen;
- A maksoi huoneisto-osakkeiden velkaisen osakkeiden kauppahinnan yksin;
- A ja B olivat sopineet, että B maksaa huoneiston velkaosuuden;
- Ennen avioeroa, B ei juuri ollut huoneiston velkaosuutta lyhentänyt;
- Kun omaisuuden erottelu tapahtui, puolisoille tilitettiin huoneiston kauppahinta heidän omistuksenmukaisessa suhteessa ottamatta huomioon B:n pääosin maksamatta jäänyttä velkaosuutta.
Pohdittavaksi tuli, oliko B saanut osakkeiden kauppahinnan tilityksessä perusteetonta etua:
- pesänjakaja jakoi rahat nimiperiaatteen mukaan ja hylkäsi A:n vaatimuksen perusteettoman edun palautuksesta;
- käräjäoikeus pysytti pesänjakajan päätöksen, todeten, että asianosaisten kertomuksista kävi ilmi, että vuosien varrella kummatkin puolisot olivat osallistuneet perheen elatukseen ja yhteisten hankintojen rahoittamiseen vaihtelevasti;
- hovioikeus katsoi puolisoiden tarkoituksena olleen hankkia asunto-osakkeet yhtä suurin taloudellisin panoksin. B:n saamaa taloudellista etua oli pidettävä perusteettomana;
- korkein oikeus toteaa, että puolisoiden keskinäinen asunnon rahoitusta koskeva järjestely ei ole toteutunut asunto-osakkeiden hankintahetkellä tarkoitetulla tavalla, kun osakkeet on avioeroon liittyen myyty vähemmän kuin kolme vuotta niiden hankinnan jälkeen B:n lyhennettyä vain pienen osan yhtiölainaosuudesta. Mikäli omaisuuden erottelu toimitettaisiin tällaisessa tilanteessa jakamalla osakkeiden myyntihinta omistusosuuksien suhteessa, B:lle siirtyisi varallisuutta perusteettomasti huomattava määrä.
Asumisen omistuksellisena, hallinnollisena ja taloudellisena ilmiönä asunto-osakeyhtiö on kansainvälisessä vertailussa omintakeinen, supisuomalainen väline suoraomisteisen asuinkiinteistön omistuksen järjestämisessä (esimerkiksi kirjanpitolautakunta 1.3.2016/1949). Jos kyse olisi ollut suoraomisteisesta asuinkiinteistöstä, olisi A:lla ollut saatava B:ltä, kun hän maksoi B:n puolesta B:n vastuulla olleen puoliosuuden kauppahinnasta. Korkeimman oikeuden ja hovioikeuden päätöksen lopputulos on tähän tilanteeseen verrattuna johdonmukainen.
Perusteettoman edun palautusta koskevan prosessin alkuvaihe antaa kuitenkin käytännön ohjeen. Nimiperiaate, eli se kenen nimissä varallisuus on, antaa nyrkkisäännönomaisen luvan olettaa asioita ja päättää siihen oikeudellinen pohdinta. Jos puolisot haluavat ostaa varallisuutta kummankin nimiin, mutta he epäsymmetrisesti rahoittavat hankinnan, olisi turvallisinta laatia osapuolten välillä puolisoiden tarkoitusta todentava velkakirjadokumentaatio.
#perhevarallisuus #omaisuudenerottelu #oikeustaloustiede #perusteettoman edun palautus #avioehtosopimus
Oikeudellisia harhapolkuja 