Kuinka monesti verovelvollisen kertaalleen verotetut tulot voidaan verottaa?

Oikeus- ja verotuskäytännössä pintautuu ajoin jokin vero-oikeudellinen periaate. Viime aikoina tällaisena periaatteena on näyttäytynyt:

”Suomen tuloverojärjestelmän yleinen periaate on, että sama rahanarvoinen etuus luetaan vain kerran verovelvollisen veronalaiseen tuloon.”

• korkein hallinto-oikeus 2025:4: Väliyhteisölainsäädännön tulkinta ja taloudellinen kahdenkertainen verotus;
• keskusverolautakunta KVL 30.3.2026/10 (ei lainvoimainen): tuloverotus, säästöhenkivakuutuksen takaisinosto, sijoitetun pääoman takaisinmaksu.

Samaa henkeä toteuttavat:

• KHO 27.11.2025/2725 (ei julk.): Tuloverotus ja sijoitussidonnainen henkivakuutus. Vaikka vakuutus on sivuutettu verotusmenettelylain 28 §:n perusteella, ei verotusta voitu kohdistaa verovelvolliseen siltä osin kuin takaisinostojen yhteismäärä ei ylittänyt hänen suorittamiensa vakuutusmaksujen määrää.
• Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 15.04.2024 699/2024 (ei valituslupaa KHO 2024/3165): Taloudellinen kahdenkertainen verotus (perintöverotus ja tuloverotus). Osakaslainan anteeksianto kuolinpesälle vs. kuolinpesän peitellyn osingon verotus. Osakaslainan anteeksi antaminen ei ollut vaikuttanut kuolinpesän nettovaroihin, kun sen myötä kuolinpesä oli vapautunut velastaan ja toisaalta yhtiön osakkeiden arvo oli alentunut. HAO katsoi, että kuolinpesä ei ollut saanut VML 29.1 §:ssä tarkoitettua rahanarvoista etuutta siitä, että X Oy oli antanut anteeksi osakaslainan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätösolosuhteissa voisi puhua myös kolminkertaisen verotuksen riskistä, jos vainaja ja kuolinpesä laajemminkin ymmärretään samaksi varallisuuspiiriksi. Vainaja verotettiin osakaslainan nostosta, mutta kuolinhetken jälkeen kuolinpesä ei vo lyhentää osakaslainaa siten, että se tulisi pääomatuloista vähennettäväksi.

Ajatuksia edellä kuvatun periaatteen toteutumisesta muutoin

Voisi ajatella, että uutta verolainsäädäntöä laadittaessa periaatteet ohjaisivat hyvän verolainsäädännön ideaalia sisältöä. Niistä saa hyvän happotestin sille, onko jokin ratkaisuvaihto johdonmukainen vai ristiriitainen kokonaisuuteen verrattuna.

Epäonnistunut esimerkki on SVOP-rahaston palautussääntely. Kun omistajan tekemä pääomasijoitus täyttää 10-vuoden iän, sitä ei voida palauttaa pääomanpalautuksena euro eurosta hankintamenoa oikaisten, vaan verotus toimitetaan poikkeuksetta osinkoverosäännösten mukaan.

Verolakien huoltotoiminta on vuosikausia ollut retuperällä, saati sitten, että pyrittäisiin laatimaan johdonmukainen kokonaisuus, ”The Verolaki”. Verolakien käyttäjät voivatkin kateellisena seurata modernia yhtiöoikeuttamme, jota paraikaakin päivitetään sen johdonmukaisuutta, käytettävyyttä  ja kilpailukykyä huoltaen. Yhtiöoikeudellisten periaatteiden tuominen esiin osakeyhtiölain alussa, voisi toimia esimerkkinä verosääntelymmekin kokonaisuudistukselle.

#vero-oikeus #oikeusperiaate #verovalitus